Insinöörien turinat: Insinööri on aina insinööri

Ajattelutapa: insinööri

Tällä viikolla insinöörit ja olisiko oikea sana sitten vaikka toimistomme wannabe-boheemihumanistit ovat kinastelleet mm. radio- tms. aalloista. Humanistin päähän ei mahdu, etteikö tähän päivään mennessä kaikki netti- ja puhelinyhteydet liiku erilaisten aaltojen ja ilman kuljetuksella läpi mistä tahansa, oli kyseessä sitten kiviseinä tai vaikka puunoksa. Insinööri taas vastaa: – Mahtavaa, kun maailma näyttäytyy insinööreille paljon yksinkertaisempana. Ja asiaa demonstroitiin humanisteille pyytämällä katsomaan toista silmiin ja kysymällä: – Näkyykö? No, entä näkyykö nyt, kun on paperilappu välissä? Tämä herätti molemminpuolin hilpeyttä.

Tästä ajauduimme mielenkiintoiseen keskusteluun insinööreistä ihmisinä. He ovat usein luonteeltaan hyvin rationaalisia ja luottavat tieteelliseen faktaan enemmän kuin mutu-tuntumaan. On siis aivan turha kysyä insinööriltä, millaiset verhot hän on ajatellut keittiöönsä hankkia, sillä todennäköisesti saat vastaukseksi vastakysymyksen miksi keittiössä edes pitäisi olla verhot? Ikeassa insinööri siis hyvin suurella todennäköisyydellä kärsii, mutta annetaanpa hänelle joku mielenkiintoinen tekninen ongelma ratkaistavaksi, niin johan alkavat silmät kiilua ja sormet syyhytä. Ei tietenkään voida yleistää kaikkiin, mutta usein se näin menee. Insinööri tekee pilkuntarkkaa työtä, siinä missä humanisti menee laveammalla kulmalla läpi ongelman tai haasteen. Insinööri punnitsee jokaista vaihtoehtoa hengästyttävän monelta eri kantilta. Insinöörin ajattelutavassa tuntuu aina olevan jotain samankaltaisuuksia, vaikka muuten he eroavat toisistaan yhtä paljon kuin muutkin ihmiset.

Ovatko insinöörit rikki? Pitääkö ne korjata?

Tämä humanisti esitti myös kysymyksen, että onko edelleen niin, että parisuhteessa insinöörin kumppanina on useimmiten sairaanhoitaja. Tällaisen väitteen kuulin nimittäin joskus Tampereen ammattikorkeakoulun eräältä opettajalta vuosituhannen alussa. Sain vastaukseksi hyvinkin insinöörimäisen tokauksen: – Katsotaanpa nyt vaikka Tampereen ammattikorkeakoulujen suurimpia opiskelijaryhmiä ja ne koulut ovat vierekkäin. You do the math. Kysymykseen miksi näin on, sain vastauksen: – Sairaanhoitaja pyrkii aina korjaamaan ja auttamaan ihmisiä. Insinöörit ovat heille tämän takia sopivia kohteita. Jälleen hihitystä ja hekotusta.

Yllättävää kyllä, me kaikki erilaiset luonteet erilaisine ajattelutapoinemme mahdumme saman katon alle todella hyvin. Tilaa touhuta omalla tontillamme on meillä kaikilla. Insinööri saattaa silloin tällöin huokaisten hieman pyöritellä silmiään “humanistien höpsötyksille”, mutta silti hän kiinnostuksesta kihisten miettii, millaisen tyky-kesäpäivän ohjelman ne humanistit tällä kertaa keksivät suljettujen ovien takana. Useimmiten nämä kahvipöytäkeskustelut insinöörien kanssa ovat äärimmäisen hauskoja ja on hienoa huomata, kuinka porukka viihtyy yhdessä.

Ja kaikeksi onneksi asiantuntijainsinöörit puhuvat asioista sujuvasti ja samalla kielellä keskenään, jolloin syntyy asiakasta parhaiten palvelevia laitteita ja uusia palveluita, jotka helpottavat elämää. Jos haluat tutustua enemmän insinööreihin Suomen Diesel Voima Osakeyhtiössä ja siihen, mitä mielenkiintoisten kahvipöytäkeskustelujen lisäksi teemme, kurkkaa yhteystiedoistamme, keitä olemme ja etusivultamme, mitä teemme. Tai jos haluat osaksi mielenkiintoisia kahvipöytäkeskusteluja, laitahan viestiä. Insinööri tai ei, hyville tekijöille on aina tilaa.

Tässä juttusarjassa paneudumme insinöörien syvimpiin ajatuksiin. Ne voivat usein olla eriskummallisia tai sitten todella loogisia, koskaan ei voi kahvipöydässä tietää, mihin keskustelun tie vie.

Insinöörien turinat: Pitkähihainen t-paita

T-paita vs. pitkähihainen t-paita

Termin mysteeri

– Mikä h***tti on pitkähihainen t-paita?, kysyi yksi insinööreistämme hiljattain. Oikeasti mietimme porukalla, pitäisikö jälleen tehdä työvaatetilausta ja mitä tarvitaan. – T-paita on kaikessa yksinkertaisuudessaan paita, jossa on lyhyet hihat, totesi toinen. Mikä kummallinen käsite on sitten pitkähihainen t-paita, joka on kuin varkain vakiinnuttanut paikkansa puhekielessä. Dieselvoiman naiset (kaikki kaksi) ymmärsivät kyllä, mistä oli kysymys. Hehän näitä olivat kyselleet työvaatteita valmistavista ja myyvistä yrityksistä. Niissä heitä oli ymmärretty, kun puhuttiin pitkähihaisista t-paidoista.

– Korottomat korkokengät! Pitkälahkeiset shortsit! Tällaisia sanojako tässä pitää alkaa viljellä, kun puhutaan ihan vaan kengistä tai housuista?, puhisi keskustelun aloittanut insinööri hyväntuulisena nauraen. Pikainen googletus kuitenkin kertoo, että pitkähihaiset t-paidat ovat klassikoita. Näitä on siis ollut olemassa ties kuinka kauan ja ne ovat kuulemma vaatekaapin kulmakivi erään vaatenettikaupan mukaan.

Eihän sitä t-paidasta muu erota, kuin pitkät hihat. Siitä ilmiselvä nimitys. Materiaali, malli ja muut ovat täysin samat kuin pitkähihaisessa t-paidassa. Olisiko nimitys vaarinpaita osuvampi vai joku toinen? Termeistä voi olla niin montaa mieltä. Jotkin termit vakiinnuttavat paikkansa, ja jatkuvasti syntyy uusia.

Varavoima, palopumppu ja huolto tutumpia

Onneksi insinööreillämme ei mene sormi suuhun, kun puhutaan heille tutummasta termistöstä. Jos kysytään vaikkapa varavoimasta, yksi osaa sanoa asiasta vaikka ja mitä, johon toinen lisää vielä enemmän monimutkaisia termejä ja käsitteitä. Tällaisen perusmarkkinoijan pää menee pienemmästäkin pyörälle. Ja palopumpuista puhumattakaan, se sanasto vilisee sellaista lyhennettä, sääntöä ja käsitettä, ettei paremmasta väliä. Tätäkin kieltä meillä puhutaan kuitenkin sujuvasti. Ja onneksi asiantuntijat puhuvat asioista sujuvasti ja samalla kielellä keskenään. Myös muille ei niin asiaan vihkiytyneille he jaksavat milloin vain vääntää asian rautalangasta ja selittää sen niin, että jokainen ymmärtää mistä on kysymys.

Jos haluat tutustua enemmän insinööreihin Suomen Diesel Voima Osakeyhtiössä ja siihen, mitä mielenkiintoisten kahvipöytäkeskustelujen lisäksi teemme, kurkkaa yhteystiedoistamme, keitä olemme ja etusivultamme, mitä teemme.

Tässä juttusarjassa paneudumme insinöörien syvimpiin ajatuksiin. Ne voivat usein olla eriskummallisia tai sitten todella loogisia, koskaan ei voi kahvipöydässä tietää, mihin keskustelun tie vie.

Insinöörien turinat: Vuosikellon pyörimisen mysteeri

Oletko koskaan miettinyt termiä vuosikello hetkeä enempää? Dieselvoiman insinöörit sukelsivat kahvipöydässä miettimään asiaa hieman syvällisemmin.

Vuosikello työkaluna yrityksissä

Monessa yrityksessä sitä käytetään työvälineenä mitä erilaisimmissa tilanteissa, kun halutaan nopeasti nähdä yhdeltä istumalta tietyt asiat seuraavalle vuodelle. Maatilalla se auttaa vaikkapa kylvön ja sadonkorjuun lisäksi useissa muissa töissä. Myös sinulle itsellesi vuosikellolla voi olla paljon käyttöä. Lapsiperheissä se on hyvä tapa listata koulun tai päiväkodin eri tapahtumat, lomajaksot ja muut tärkeät asiat. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että vuosikello on erittäin hyödyllinen työväline useissa eri yhteyksissä. Mutta oletko koskaan miettinyt, miten päin vuosikello käy? Millainen vuosikello piirtyy päähäsi juuri nyt? Onko se kellotaulun kaltainen, pitkä aikajana vai joku muu?

Monet mieltävät vuosikellon kellotauluksi, jossa tammikuu on ensimmäinen ja siitä lähdetään pyörimään eteenpäin myötäpäivään.

Näin:

Perinteinen vuosikello. Kuva: Kotitalolehti.fi

Myötä- vai vastapäivään?

Mutta meilläpä kaksi insinööriä näkee asian päässään toisin. Heidän päässään tämä pyörii vastakkaiseen suuntaan tammikuusta lähtien vastapäivään. Tämä aiheutti lopussa toimiston väessä spontaanin häh! -reaktion. Tämän pienen empiirisen tutkimuksen tulos on, että se ei ole ammattikunnalle ominaisin ajattelutapa, sillä toimiston porukasta 75% prosenttia on yhtä mieltä siitä, että kello kuin kello pyörii myötäpäivään. Tämä löydös aiheutti insinööreissä pientä lämminhenkistä sanailua. “Kummalla puolella ajat autoa?” -tyyppisten kommenttien jälkeen löytyi kuitenkin halu selvittää, mistä näkemyserot johtuvat ja miksi vuosikello usein nähdään myötäpäivään.

Kellon ns. väärinpäin nähnyt perusteli asiaa sillä, että myös astelevyssä luvut pienenevät vastapäivään. Myös kuulemma 1970-1980-luvuilla kouluissa oli vuodenaikakalenteri, joka lähti nimenomaan vastapäivään. Toisen mielestä se vain on loogisempaa ajatella vastapäivään. Pikainen selvitys Googlessa kertoo, että suurin osa aiheesta löytyvistä esimerkeistä on myötäpäivään. Vaikeampi on löytää vuosikelloa, joka olisi vastakkaiseen suuntaan. Myötäpäivä on suunta, johon aurinko näyttää kulkevan taivaalla pohjoisella pallonpuoliskolla eli idästä länteen. Silloinhan tämä tarkoittaa, että maapallo pyörii vastapäivään. Ehkäpä tässä asiassa päädymme päätelmään, että ne, jotka näkevät vuosikellon vastapäivään seisovat jalat tukevasti maan pinnalle ja näin myötäilevät sen liikettä vastapäivään. Mielipiteitä on monia ja yksi on, että vuosikello nähdään lähtevän kello kuudesta vastapäivään eikä kello kahdestatoista.

Miten päin vuosikello pyörii sinun päässäsi vai onko se joku täysin muu kuin ympyrä? Jos haluat tutustua enemmän insinööreihin Suomen Dieselvoimassa ja siihen, mitä mielenkiintoisten kahvipöytäkeskustelujen lisäksi teemme, kurkkaa yhteystiedoistamme, keitä olemme ja etusivultamme, mitä teemme.

Tässä juttusarjassa paneudumme insinöörien syvimpiin ajatuksiin. Ne voivat usein olla eriskummallisia tai sitten todella loogisia, koskaan ei voi kahvipöydässä tietää, mihin keskustelun tie vie.